Mii lea Sámikopiija
Oktavuohta
Luohttamušolbmot
Árbevirolaš máhttu ja dahkkivuoigatvuohta
Jahkedieđáhusat
Njuolggadusat
Kopibuhtadus
Beavdegirjjit
Miellahttusearvvit
Sámikopiija soahpamuš Kopinorain
Vuorká
 
Doaimmahus
NorskEnglish 
Čálit!
Sámikopiija njuolggadusat

Sámi vuoigŋadujiid vuoigatvuođaoamasteaddjiid hálddašansearvvi njuolggadusat. Mearriduvvon ovddastusgotti vuođđudančoahkkimis geassemánu 26. b. 1992, ja reivdaduvvon ovddastusgottis miessemánu 13. b. 1996, ja cuoŋománu 24. b. 1998.

MIELLAHTUT

Sámi Dáiddačehpiid Searvi (SDS)
Sámi Girječálliid Searvi (SGS)
Sámi lágádus- ja aviisasearvi (SÁLAS)
Sámi Teahter Searvi (STS)
Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi (SFS)
Sámi Komponisttaid Searvi (SKS)
Sámi Journalisttaid Searvi (SJS)

1. KAP. ULBMILAT JA DOAIMMAT

§ 1.1 Sámikopiija lea beroštusorgána organisašuvnnaide mat ovddastit sámi vuoigatvuođaoamasteaddjiid, geat oamastit dahkkivuoigatvuođalaš suodjaluvvon vuoigŋadujiid mat kopierejuvvojit ja eará láhkái geavahuvvojit sekundáralaččat. Dán hámis eai leat Sámikopiijas ekonomalaš ulbmilat.

§ 1.2 Ulbmiliidis vuođul Sámikopiija doaimmat leat:

  1. čohkket dieđuid ja evttohit doaimmaid mat ovddidit vuoigatvuođa- oamasteaddjiid beroštumiid.
  2. Ovttastahttit miellahttuorganisašuvnnaid gáibádusaid, šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid daid ovddas.
  3. Soahpat eará hálddašanservviiguin šiehtadallamiid, dahkat soahpa- mušaid ja gáibidit mávssuid Sámikopiija ovddas go nu lea dárbbašlaš.
  4. Hálddašit ja juogadit dahkkivuoigatvuođalaš suodjaluvvon vuoigđŋadujiid kopierema ja earalágan sekundára geavaheami mávssuid ja buhtadusaid.
  5. Lonohallat mávssuid ja buhtadusaid orgánaiguin mat eai leat sámi vuoigatvuođaoamasteaddji orgnat.

Searvvi doaibman lea maiddái šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid čuovvovaš ᚚiin:

  • Miellahtuid almmuhuvvon vuoigŋadujiid sádden radios ja TV:as ja sáddaga sádden rievdatkeahttá álbmogii. Dan muddui go sáddema oktavuođas lea dárbu ráhkadit sáddaga, de sáhttá soahpamuš maiddái dan sisttisdoallat.
  • Miellahtuid almmuhuvvon vuoigŋadujiid geavaheapmi almmolaš ja priváhta instiušuvnnaid doaimmain, dainna lágiin ahte ráhkadit gáhppálaga kopierema bokte dahje eará sullasaš vuogi mielde dahje fievrridit mašinlogahahtti hápmái.

Searvi sáhttá šiehtadallan ja soahpamušaid dahkama válddi dán mearrádusa mielde addit dahkkivuoigatvuođa suorggi vuoigatvuođaoamasteaddjiidservviid ovttastupmái, jos ᚚit leat sullasaččat.

2. KAP. MIELLAHTTUVUOHTA

§ 2.1 Juohke sámi organisašuvdna, mii miellahtuidis ovddas sáhttá šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid kopierema lobi addima ja kopierema eavttuid oktavuoπas, dahje miellahtuid vuoigŋadujiid eará sekundára geavaheami oktavuođas, sáhttá ohcat miellahttun Sámikopiijii.

Miellahttuohcamiid mearrida ovddastusgoddi 2/3 eanetloguin.

§ 2.2 Miellahttuvuođa eretcealkin dieπihuvvo unnimusat 6 mánu ovdal, ja doaibmagoahtá ođđajagemánu 1. beaivvi rájes jagi maŋŋá. Miellahttu mii lea eretcealkán miellahttuvuođas, ii čadnojuvvo ođđa soahpamušaide maid Sámikopiija dahká eretcealkináiggis.

3. KAP. ORGANISAŠUVDNA

§ 3.1 Sámikopiija orgánat leat ovddastusgoddi (§ 3.2 - 3.8) ja stivra (§ 3.9 - 3.12)

§ 3.2 Juohke miellahttuorganisašuvdna nammada 1 ovddasteaddji sadjásaččain Sámikopiija ovddastusgoddái. Sadjásaččain lea čoahkkiimiiboahtin-, hállan- ja evttohanvuoigatvuohta. Miellahttuorganisašuvnnat sáddejit čálalaš dieđu Sámikopiijii geat leat nammaduvvon. Nammadeamit doibmet dassái go čálalaččat gessojit ruovttluotta. Miellahttoorganisašuvnna ovddasteaddji sáhttá čálalaš fápmudusain ovddastit eará miellahttuorganisašuvnna.

§ 3.3 Ovddastusgotti váldodoaimmat leat:

  1. Mearridit Sámikopiija doaimma viidodaga ja ráhkadit váldonjuolggadusaid 1. kap. vuođul.
  2. Badjeliigeahččat stivrra doaimma.
  3. Válljet lahtuid Sámikopiija stivrii, ja bargojoavkkuid jos dat galget.

Ovddastusgotti mearrádusat § 3.3, čuoggá 1 mielde, gáibidit 3/4 eanetlogu čoahkkimis.

§ 3.4 Ovddastusgoddi čoahkkana unnimusat oktii jahkái. Čoahkkin galgá dollot ovdal miessemánu 31. beaivvi, ja lea Sámikopiija jahkečoahkkin. Jahkečoahkkin galgá meannudit:

  1. Čoahkkima vuođđudeami ja válljet 2 olbmo vuolláičállit referáhta.
  2. Dohkkehit ovddastusgotti ovddit čoahkkinreferáhta.
  3. Stivrra jahkedieđáhusa.
  4. Dárkkistuvvon rehketdoalu.
  5. Čuovvovaš jagi bušeahta.
  6. Eará ᚚiid mat gohččumis leat namahuvvon.
  7. a) Válljet ovddastusgotti sátnejoπiheaddji ja sadjásaš sátnejođiheaddji
    b) Válljet lahtuid Sámikopiija stivrii.
    c) Válljet stivrra jođiheaddji ja sadjásašjođiheaddji.
  8. Ođđasis nammadit dárkkisteaddji ja válljejuvvon duopmoásahusa go dan lea áigi dahkat.

Muđuid ovddastusgoddi čoahkkana go stivra, dárkkisteaddji dahje unnimusat 2 miellahttuorganisašuvnna gáibidit dan. Ovddastusgoddi sáhttá dahkat supplerenválljemiid.

§ 3.5 Ovddastusgoddi gohččojuvvo čoahkkimii čálalaš gohččumiin oktan ᚚelisttuin, ja unnimusat 2 vahku ovdal. Áššeevttohusat maid jahkečoahkkin galgá meannudit, fertejit sisasáddejuvvot stivrii 3 vahku ovdal jahkečoahkkima. Miellahtuide addo unnimusat 1 vahkku čálalaš diehtu ᚚiid sisasáddema áigemeari hárrái.

§ 3.6 Čoahkkima jođiha ovddastusgotti sátnejođiheaddji, válljejuvvon ovddit jahkečoahkkimis. Ii sáhte dahkkot mearrádus ᚚiin mat eai leat ᚚelisttus. Mearrádusat dahkkojit dábálaš eanetloguin go eará ii leš mearriduvvon. Sátnejođiheaddji fuolaha ahte čoahkkinreferáhta čállojuvvo.

§ 3.7 Stivrra miellahtuin lea hállan- ja evttohanvuoigatvuohta ovddastusorgánas. Beaivválaš jođiheaddjis, jos dat leš, lea čoahkkimiiboahtin- ja hállanvuoigatvuohta.

§ 3.8 Stivralahtut eai sáhte seammás čohkkát ovddastusgottis.

§ 3.9 Stivrras leat 5 lahtu. 3 lahtu dahket bargolávdegotti, geai ovddastusgotte- čoahkkin vállje: jođiheaddji, sadjásašjođiheaddji, ja 1 stivrlahttu. Sihke olggosaddit ja vuosttasvuoigatvuođaoamasteaddjit galget leat ovddastuvvon stivrras. Stivralahtuin leat persovnnalaš sadjásaččat.

Stivra galgá fuolahit miellahttoorganisašuvnnaid beroštumiid. Miellahttoorganisašuvdna, masa stivralahttu gullá, ii sáhte su čatnat.

§ 3.10 Stivra jođiha Sámikopiija doaimma. Stivrra jođiheaddji dahje guokte stivralahtu ovttasráđiid geatnegahttet Sámikopiija.

Jođiheaddji gohčču stivrra čoahkkimii 7 beaivvi ovdal. Okta miellahttu sáhttá gáibidit stivrra čoahkkanit.

§ 3.11 Juohke stivralahtus lea okta jietna stivrras. Stivrras lea mearridanváldi go unnimusat 3 miellahtu/sadjásačča leat čoahkkimis, daidda gullá jođiheaddji dahje sadjásaš jođiheaddji.

Buot mearrádusat mearriduvvojit dábálaš eanetloguin. Stivračoahkkimis čállo referáhta, mii dasto sáddejuvvo ovddastusorgánii.

§ 3.12 Stivra organisere Sámikopiija hálddahusa ja mearrida hálddahusa fápmodusaid.

Stivra sáhttá dahkat soahpamuša das ahte eará hálddaªansearvi fuolaha hálddahusa dahje osiid hálddahusas.

4. KAP. HÁLDDAŠEAPMI, JUOGADEAPMI JA VÁRREN

§ 4.1 Geavaheaddjit dahje gáibideaddji orgánat galget máksit buot buhtadusaid njuolga Sámikopiija báŋkokontoi. Ovddastusgoddi várre bušeahttamearridettiin vissis oasi sisaboahtán ruđain Sámikopiija hálddahussii. Stivra sáhttá várret ruđaid daidda geat eai leat sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit. Dasto buhtadus juogaduvvo miellahttuorganisašuvnnaid gaskkas nu jođánit go vejolaš.

Ruđaid maid ii sáhte juogadit seammás, sáhttet biddjot sierra baŋkokontoide, dahje báŋkku dahje dáhkádussearvvi dáhkiduvvon báhpáriid bokte govttolaš rentui. Dat eai galggašii čadnot guhkit go 6 mánnui.

§ 4.3 Ruđaid sáhtta máksit sihke loahpalaš juogadeapmin, ja akontojuoga- deapmin. Soahpamušat dahkkon organisašuvnnaid gaskkas ruhtajuogadeami hárrai, lágiduvvojit Sámikopiijii jođáneamos lági mielde.

Ruđat mat galget juogaduvvot, máksojit daidda organisašuvnnaide mat dan gáibidit, go ruhtajuohkin daid gaskkas lea sohppojuvvon.

Kopibuhtadusat galget dábálaččat juogaduvvot dujiid ja almmuhuvvon čállosiid kopierema statistihka vuođul. Váldoᚚálaččat galgá juohkima vuođđun leat juohkinčoavdda sohppojuvvon Norgga vuoigatvuođa- oamasteaddjijoavkkuid gaskkas.

Soahpameahttuma oktavuođas soabahallá stivra, dahje stivrras mearriduvvon soabahallan olbmot. Jos ovttamielalašvuoπa eai leat juksan mearriduvvon áiggi sisa, de dahká stivra mearrádusa juogadeamis. Jos soahpameahttunvuohta guoská ruđaid loahpalaš juogadeapmái, de sáhttá ᚚebealli guoddalit ᚚi válljejuvvon duopmoásahussii (5. kap.).

Máksin galgá dahkkot nu jođánit go vejolaš stivrra mearrádusa mielde.

Go lea sáhka loahpalaš juogadeamis, de mákso easkka maŋŋá go lea čielggas ahte ᚚi ii mana válljejuvvon duopmoásahussii. Akontojuogadeamis lea eaktun ruovttoluotta máksit dalle go loahpalaš juogadeapmi dáhpáhuvvá. Stivra mearrida ahte galgá go ja man muddui gálgá gáibiduvvot sihkkarvuohta ruđaide mat máksojit akonton.

§ 4.4 Ruhtajuogadeami ᚚiin main miellahttuorganisašuvnnat eai soabat, sáhttá organisašuvdna fápmoduvvon ovddasteaddji bokte čilget ᚚi stivrii.

§ 4.5 Máksin ovtta miellahttuorgenisašuvdni dahkko dainna eavttuin ahte dan suorggi organisierekeahtes vuoigatvuođaoamasteaddjiid gáibádusaid galgá guoski organisašuvdna gokčat. Dan muddui go Sámikopiijas lea ovddasvástádus dákkár vuoigatvuođaoamasteaddjiid hárrái, de gáibiduvvojit organisašuvnnas ruđat ruovttoluotta. Stivra addá miellahttoorganisašuvnnaide dábálaš bagadeami das mo organiserekeahtes vuoigtavuođaoamasteaddjit sáhttet vuhtiiváldojuvvot buhtadusaid hálddašettiin.

5. KAP. VÁLLJEJUVVON DUOPMOÁSAHUS

§ 5.1 Sámikopiija ovddastusgoddi nammada válljejuvvon duopmoásahusa mas leat 3 lahtu, ja geat vuosttažettiin leat dahkkivuoigatvuođaᚚiid ᚚedovdit. Miellahttuorganisašuvnnat mat organiserejit dahkkiid, válljejit ovtta lahtu, lágádusat válljejit ovtta lahtu. Goalmmát lahtu válljeba duot guokte vuosttaža, muhto jos eaba soabat, de vállje Sámi Advokáhttasearvvi ovdaolmmoš dan.

§ 5.2. Válljejuvvon duopmoásahus lea áidna dohkálᚠduopmostuollu soahpameahttunvuoπa ᚚiin organisašuvnnaid gaskkas, ja Sámikopiija ja organisašuvnnaid gaskkas Sámikopiija njuolggadusaid áddejumis, hálddašanᚚiin ja ruhtajuohkinᚚiin.

Soahpameahttunvuohta organisašuvnnaid gaskkas juogadanᚚiin sáhttá easkka guoddaluvvot válljejuvvon duopmoásahusa ovdii maŋŋá go stivra lea meannudan ᚚi (gč. § 4.3, nuppi láđđasa). Guoddalus galgá lágiduvvot válljejuvvon duopmoásahusa joπiheaddjái maŋimusat 2 mánu dan rájis go ᚚebealit leat ožžon dihtosii stivrra juogadeami mearrádusa. Dan áiggi rájes hilgojuvvo ᚚi.

Dáid mearrádusaid lassin galgá válljejuvvon duopmoásahus barggustis čuovvut “Tvistemål”-lága njuolggadusaid.

6. KAP. NJUOLGGADUSRIEVDADEAMIT - LOAHPAHEAPMI

§ 6.1 Njuolggadusrievdademiid sáhttá duššefal ovddastusgoddi mearridit 3/4 eanetloguin miellahttoorganisašuvnna ovddasteaddjiin.

§ 6.2 Ovddastusgoddi sáhttá loahpahit Sámikopiija go 3/4 oassi miellahttu- organisašuvnna ovddasteaddjiin dan gáibidit. Loahpahettiin mearriduvvo mo Sámikopiija ruđat galget hálddašuvvot ávkin vuoigatvuođaoamasteaddjiide.